MuseoSuomi

Råckersin alueella sijaitsee kolme maansekaista pronssikautista röykkiötä, joista yksi on tuhoutunut kokonaan. Röykkiöt sijoittuvat pronssikauden aikaisen kapean salmen rannalle, joka on yhdistänyt Lohjanharjun pohjoispuolisen sisäsaariston sen eteläpuoleiseen avoimempaan ulkosaaristoon. Röykkiöistä on tutkittu Råckers I ja Råckers II, joista viimemainittu oli jo osin tuhoutunut ennen tutkimuksien alkua. Röykkiön I tutkimuksissa vuonna 1938 Nils Cleve löysi hartsitiivistettä ja siihen liittyvän löytökeskittymän, joka on tulkittu uurnahautaukseksi. Röykkiöstä II löydettiin merkkejä ainakin kahdesta hautauksesta, joista toinen on ollut roomalaisajan uurnahautaus, toinen pronssikautinen hautaus. Molemmissa röykkiöissä oli isommista kivistä koottu reunakehä. Röykkiö III on tutkimaton, hyvin säilynyt kohde, jonka rakenne lienee tutkittujen röykkiöiden kaltainen. Röykkiöiden ympäristöstä on havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, joka on todennäköisesti jäänyt kokonaan katu- ja piha-alueiden alle. Råckers muodostaa kokonaisuudessaan tutkimushistoriallisesti merkittävän, hautatyypeiltään harvinaisen muinaisjäännösryhmän. Sen kumpumaisille, maasta ja kivistä kootuille röykkiöille tunnetaan vastineita hyvin vähän. Lähimmät tyypin röykkiöt sijaitsevat muinaisen salmen vastakkaisella rannalla Alsätra Hönsåkerskullenilla. Råckersin ja Hönsåkerskullenin röykkiöitä yhdistää samantyyppinen maastosijainti ja rakenne, ne on kumpikin kasattu kivistä ja maasta. Yleensä pronssikautiset röykkiöt on rakennettu kivistä ilman maatäytettä.